|
|
|
|
| |
|
| Silkki
on eräiden yöperhoslajien toukkien kehräämää kuitua. Kun toukka
on täysikasvuinen, se kehrää ympärilleen silkkisen kotelokopan eli
kokongin, jonka sisällä se kehittyy perhoseksi. Tämä kotelokoppa
muodostuu noin 2000-4000 metriä pitkästä, yhtäjaksoisesta silkkisäikeestä. |
|
|
|
|
 |
|
| Kehräävä
mulperiperhosen toukka. |
|
|
|
 |
|
| Mulperisilkki
eli viljelty silkki on ehdottomasti tärkein silkkilaji. Sitä kehrää
mulperiperhosen (Bombyx mori) toukka, joka saa nimensä siitä, että
se syö ainoastaan valkoisen mulperipuun (Morus alba) lehtiä. |
|
| Silkintekijä
itse eli mulperiperhosen toukka. |
|
|
|
| Villisilkki
on luonnossa puolivapaana elävien silkkiäisperhosten toukkien kehräämää
kuitua. Villisilkki on karkeampaa ja paksumpaa kuin viljelty silkki. |
|
|
|
|
|
|
 |
|
| Villisilkkisiä
käsityölankoja |
|
| Tussah on tärkein villisilkkilaji. |
|
|
| Fibroiini
on veteen liukenematon silkkivalkuaisaine, jota toukan kehräämässä
silkkisäikeessä on noin 75 %. Mulperisilkin fibroiini on puhtaan
valkoista, villisilkin yleensä värillistä - usein kellertävää tai
vihertävää. |
|
Serisiini
on liimaa, jolla toukka yhdistää samanaikaisesti kehräämänsä kaksi
fibroiini-säiettä. Se voi olla joko valkoista tai värillistä sen
mukaan, missä päin maapalloa toukka on kasvanut, eli mistä maaperästä
toukan syömän ravinnon pigmentit ovat peräisin.
|
|
|
|
 |
|
|
Silkkiäistoukan
kehräämä fibroiinisäie on kolmion muotoinen - se taittaa valoa kuin
prisma. |
|
|
Keitetty
silkki on lankaa tai kangasta, josta serisiini on keitetty pois.
Se voi olla joko mulperi- tai villisilkkiä. Serisiini poistetaan
silkistä lähes aina. Keitetty silkki on pehmeätä, kiiltävää ja lujaa.
|
|
Raakasilkki
on keittämätöntä silkkiä - siinä on serisiini jäljellä. Raakasilkki
on kovaa ja kiillotonta eikä yhtä vahvaa kuin keitetty silkki. Karstattua
silkkiä (burettea) nimitetään usein virheellisesti raakasilkiksi.
|
|
Kelasilkki
on silkkiperhosen kotelokopasta saatu, noin 300-1200 metriä pitkä,
yhtäjaksoinen silkkisäie.
|
|
| Grege'-silkki
on lankaa, johon kelausvaiheessa on yhdistetty 5-10 kelattavaa silkkisäiettä.
Grege'-silkkiä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai työstämällä
sitä ensin eri tavoin, mm. antamalla langalle erivahvuisia kierteitä.
|
|
|
 |
|
| Useampaan
kertaan kerrattu, voimakas-kierteinen gregé-silkkinen käsityölanka. |
|
|
Organzin
on silkkilankaa, jossa kierteisiä (600-700 kierrosta/metri) grege'-lankoja
on yhdistetty vähintään kaksi päinvastaisella (500-600 kierrosta/metri)
kierteellä. Lopputulos on hyvin luja, sileä silkkilanka, jota käytetään
yleensä kankaiden loimena.
|
|
|
Trame
on silkkilankaa, jossa vähintään kaksi kierteetöntä grege'-lankaa
yhdistetään löyhällä (150-200 kierrosta/metri) kierteellä keskenään.
Lopputuloksena on kaunis, edellistä pehmeämpi lanka, jota käytetään
kudelankana.
|
|
Kreppi (Crepe)
on silkkilankaa, jossa vähintään kaksi kierteetöntä grege'-lankaa
on yhdistetty hyvin voimakkaalla (2300-3500 kierrosta/metri) kierteellä
keskenään. Lankaa kutsutaan kreppilangaksi.
Kankaat, jotka joko kokonaan (musliini, crepe Georgette)
tai osittain (shifonki, crepe de Chine) on kudottu kreppilangoista,
ovat kreppikankaita. Niille on luonteenomaista erityisen hyvä laskeutuvuus.
|
|
Schappe-silkki tai
Spunsilk on kelaukseen sopimattomista kotelokopista sekä
kelattujen kotelokoppien pinta- ja sisäosista mekaanisesti kehrättyä
lankaa.
Schappe-langat ovat täyteläisempiä kuin grege'-langat.
Ne ovat myös epätasaisempia, pehmeämpiä ja vähemmän kiiltäviä, koska
niissä on enemmän kuidunpäitä. Näitä lankoja käytetään sekä teollisten
kankaiden (toile de soie, voile', silkkipopliini) ja neulosten valmistukseen
että myös käsityölankoina.
|
|
|
|
 |
|
| Pehmeitä
schappe-käsityölankoja mulperisilkistä. |
|
|
Burette-silkiksi
kehrätään alle viiden senttimetrin pituiset silkkikuidut, joihin
sekoitetaan myös silkki-sodi, jota saadaan silkkitilkuista repimällä
niitä kuiduiksi.
Burette-lankoja käytetään kuten schappea. Se on lähes
kiillotonta kuitujen lyhyydestä johtuen. Burettea nimitetään usein
virheellisesti raakasilkiksi |
|
|
|
|
 |
|
| Eläväpintaista
burette-käsityölankaa. |
|
Kansainvälinen
silkkikomissio eli International Silk Association (ISA) on perustettu
silkkiteollisuuden ja -kaupan yhteiselimeksi. Sen tehtävänä on edistää
ja valvoa silkintuotantoa ja silkkitekstiilien valmistusta. Se pitää
myös jäsenensä ajan tasalla silkkimaailman tapahtumista. Mailla,
joilla on omaa silkkiteollisuutta, on oma kansallinen silkkikomissionsa.
Eri maiden silkkikomissiot ovat Kansainvälisen silkkikomission jäseniä.
|
|
| Silkin merkki
on Kansainvälisen silkkikomission hyväksymä tunnus aidolle, 100-prosenttiselle
silkille. Merkki on tyylitelty S-kirjain, joka myötäilee kotelokopan
muotoa. S-kirjain valittiin siksi, että sana silkki alkaa useimmilla
kielillä kirjaimella s. Ajatuksen ja luonnoksen merkistä on alunperin
esittänyt sveitsiläinen silkkiteollisuuden vaikuttajahahmo Hans
Weisbrod vuonna 1968. Silkkisekoitteelle ei ole omaa merkkiä. |
|
|
|
|
 |
|
|
 |
|
|
Lähde:
- X. Brügger, A. Faes, P. Willi, Die Seidenfibel. Zürcherische
Seidenindustrie-Gesellschaft in zusammenarbeit mit der Comission
Européenne Promotion Soie. 1986.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
